Kun osakkeet ovat laskeneet 5 %, on hienoa nähdä, että joukkovelkakirjat täyttävät ne toistaiseksi tasapainon lähteenä. Osake- ja joukkovelkakirjakorrelaatio, joka oli jyrkästi negatiivinen kuusi vuotta sitten ja kääntyi jyrkästi positiiviseksi viisi vuotta sitten, on ollut maltillisen positiivinen jo jonkin aikaa. Meillä on hyvin pieni negatiivinen poikkeama korkeista korkoeroista viimeisimmän huipun aikana (eli korkeampi huippu osakehinnoille ja korkeampi luottoero), mutta toistaiseksi luottospreadin laajentuminen ei vaikuta lainkaan huolestuttavalta. Tämä viittaa siihen, että momentum-kaupan nykyinen lasku on juuri sitä, laskua.

On tietenkin arvoitus, päättyykö lasku 5 %:iin vai 10–15 %:iin tai enemmän, mutta on hyvä muistaa, että laskut ovat arkipäivää, varsinkin kun sijoittajat yrittävät asettaa moninkertaista vaikeasti mitattavaa tekoälynarratiivia. Esimerkkinä vuosien 1998–2000 analoginen vertailu osoittaa, että vaikka NASDAQ siirtyi paraboliksi vuonna 1999, S&P 500 teki viimeisenä vuonna vain maltillisia nousuja (jos 20 %:n nousua voi kutsua maltilliseksi), ja teki sen hyvin katkonaisella tavalla, jossa oli useita 10 %:n korjauksia. Kannattaa pitää mielessä, kun markkinat kamppailevat tekoälyn narratiivin kanssa tänään.

Vaikka kattopainotettu S&P 500 -indeksi pysyy vahvasti tukemassa nousevaa trendiviivaansa (sininen), tasapainotettu S&P 500 on nyt pudonnut helmikuun huipun alapuolelle (joka edelsi tullikohtausta).  Tämä kertoo minulle, että heikkous ei ole pelkästään korkealla lentävissä momentum-osakkeissa tai Mag 7:ssä, vaan laajemmassa korjauksessa.